Viimeisimpiä räpellyksiä

Viime päivinä olen jopa saanut jotain valmista aikaiseksi. Yleensä kun tuppaa käymään niin että keskeneräisiä projekteja on kesken kymmenkunta ja valmiita ei tunnu tulevan ollenkaan. En taida olla ainoa jolle näin käy mutta silti se aina välillä ärsyttää jopa minua itseäni. Ja vielä enemmän meidän isäntää kun koko olohuone on miinoitettu erinäisillä lankaerillä, kerillä, koukuilla ja puikoilla :)

Mutta siis näihin tämän kerran projekteihin. Posti kiikutti tilaamani Mekkotehdas-kirjan kotiin kun vihdoin raaskin sen hankkia. Yleensä en kauheasti ostele (edes) käsityökirjoja mutta tämä herkku oli ihan pakko saada kun olen sitä jo moneen kertaan kirjastossa ihaillut. Linkki Mekkotehdas-blogin kirjaesittelyyn tästä. Muutenkin tuo blogi on ilo silmälle ja sitä on ihana selailla. Kuvat on ihanan valoisia ja ideat suorastaan hurmaavia, ainakin pienten prinsessojen mielestä.

Mutta siis kun kirja kolahti kotiin asti, oli ihan pakko heti kokeilla yhtä kaavaa. Ihan jo siitä syystä että olen viime vuosina melko pitkälti kartellut ompelemista. Orelma-mekko vaikutti tarpeeksi helpolta ja ohjeet sen verran mutkattomilta että pitäisi onnistua jopa minulta. Kuopus pääsi koekaniiniksi ja sai valita kangasvarastosta itse mieleisen kankaan.

Tämä trikookangas tarttui joskus paikallisen kirppiksen kangaslaarista matkaan ja oikeastaan sopi kivasti keväisiin tunnelmiin missä mekkoa aloin kasailla. Ensinnäkin valitsin liian ison koon pienelle neidille ja valmiissa mekossa on reilusti kasvunvaraa. Ei kuulemma haittaa paitsi äitiä :) Toinen juttu oli että kangas tietenkään ei riittänyt koko mekkoon ja jouduin vähän säveltää hihojen kanssa. Myös törmäsin siihen miksi on tärkeää valita ompelukoneen neula kankaan mukaan eikä pistää menemään sillä mikä nyt sattuu olemaan paikoillaan :) Lopputulema oli ihan kiva mutta ei lähelläkään täydellistä.

Koukun kanssa on myös tullut touhuiltua ja omasta päästä vedetty mekko valmistui ihanan nopeasti Novitan Helen langasta. Tämä lanka oli jokin kampanjatuote joskus muistaakseni viime vuonna ja mukavan paksua vaikkakin kevyttä eli vitosen koukulla työ joutui nopsakkaasti. 

Tein tuollaista aaltoilevaa mallikertaa. Siihen löysin ohjeen täältä. Malli oli peittoa varten mutta hyvin pienellä säätämisellä se muuttui mekolle sopivaksi. Aloitin oikeastaan keskeltä mekkoa kun en ensin osannut päättää teenko hameen vai mekon. Siitä sitten lisäilemällä ja kaventamalla virkkailin sekä ylös että alas päin kunnes aalto-osuus oli mielestäni tarpeeksi pitkä. Yläosa on virkattu myös ihan hatusta vetämällä. Vertasin vain työn edetessä mittoja jo olemassa olevaan mekkoon että kädenteistä ja kaula-aukosta tulisi edes jotakuinkin sopivan kokoinen. 

 

 Lopputulema oli tässäkin tapauksessa pikkuneidin mieleen mutta ensi kerralla kyllä voisi suunnitella hiukan tarkemmin. Mekko olisi saanut leventyä hieman enemmän, nyt on niin nafti että menee juuri nyt mutta ei kyllä kovin pitkään.

 Viikonloppuna oli anopilla synttärit ja päätin hänelle virkata pikavauhtia vielä pitsiliinan synttärilahjaksi. Malli on sovellettu täältä löytyvästä ohjeesta. Koska tuo ohje oli portugaliksi(?) piti hippasen kuvia katsomalla mennä ja koska liina jäi jotenkin pienen oloiseksi lisäilin siihen vielä omia kehitelmiä muutaman kerroksen lisäkokoa antamaan. Vajaa 100g meni Novitan kotiväkeä tähän ja koukkuna 2,0mm. Tykkäsin :) Nuo sydänkuviot oli niin ihanat että ajattelin niitä käyttää johonkin muuhunkin. Työn alla on nyt kokeilu niiden lisäämisestä boleroon mutta saapa nähdä tuleeko siitä mitään.

Vielä pikaisena välityönä koukuttelin tällaisen pussukan pikkuneidin tarpeisiin. Isot siskot on saaneet useampia laukkuja vuosien varrella ja neidillä meni hermo kun hänelle en ollut tehnyt yhtään. Lankana Novitan Isoveli ja koukulla 6mm tämän teki reilussa tunnissa.

 Lankaa oli rajallisesti käytössä joten vähän jäi pieneksi. Mutta eipä tämä taas haitannut kuin tekijäänsä, käyttäjä oli varsin tyytyväinen :) Tuo vaaleanpunainen lanka on pyörinyt korin pohjalla pitkään kun se on jotenkin liian ällö kaikkeen. Sainpahan sen vihdoin pois kuleksimasta. Idea malliin on jostain blogista mitä en tietenkään enää löydä.

Täytyisi varmaan opetella laittamaan tarkemmin ylös noita oman pääkopan tuotteita ja niiden tekemisen ohjeita. Harmittaa etten yhtään laittanut mitään paperille kun tuota virkattua mekkoa väsäsin kun malli kuitenkin osoittautui ihan kivaksi ja toimivaksi. Toisenkin olisi voinut pyöräyttää samalla kaavalla. Elä ja opi, ehkä ens kerralla maltan sen verran laskea koukkua kädestä että edes pääpiirteitä laittelen paperille...